Suomen Borzoiklubi ry

Venäjänvinttikoira pentuna

Suomen Borzoiklubi ry

 

 

Pieni pentu kiintyy helposti omaan laumaansa eli ihmisiin ja lauman toisiin koiriin jopa uudessa kodissa oleviin muihin kotieläimiin, esim. kissoihin. Se etsii tietoisesti omaa käskijäänsä ja tuntee olonsa turvalliseksi, kun sillä on laumanjohtaja. Uuteen laumaan totuttautuminen vie noin kaksi viikkoa. Lauman johtajan tul ee olla ihminen. Borzoi on onnellinen oikein kohdeltuna ja hyvä ystävä elämänsä loppuun asti. Jos perheessä on muita aikuisia koiria, pentu hyväksytään yleensä laumaan, mutta sen on osoitettava alistumisen merkkejä johtajakoiralle. Yleensä annetaan muiden koirien haistella sitä häntäpäästä ja samoin voi antaa pennun myös haistella muita koiria. Kannattaa seurata, etteivät vanhemmat koirat säikytä sitä, sillä sehän on erotettu omasta laumastaan ja on stressaantu-nut kaikesta uudesta. Liian rajut leikit aikuisten koirien kanssa voivat olla myös haitaksi pennulle.

 

 

Koiran kaupasta laaditaan kauppakirja, suosituksena on käyttää Suomen Kennelliiton laatimaa lomaketta. Kauppakirjan pitää olla selkeä, ja mahdolliset kauppaan liittyvät ehdot molemmilla osapuolilla hyväksytyt allekirjoituksin myös silloin, kun koira sijoitetaan. Hyvä kasvattaja ottaa selvää myös pennun ostajasta, joten ei pidä loukkaantua hänen tekemästään selvitystyöstä. Hän antaa myös ohjeita pennun hoitoon liittyvistä asioista sekä rodussa esiintyvistä sairauksista. Koiran rekisterikirja luovutetaan ostajalle yleensä, kun koiranpentu luovutetaan ja on maksettu. Viiveitä saattaa joskus tulla, esim. Kennelliiton rekisteröintien hitaudesta johtuen. Vuoden 2009 alusta lähtien kasvattajan täytyy tunnistusmerkitä kaikki pennut ennen rekisteröintiä.

 

Palautus Mikäli olosuhteiden pakosta joudut luopumaan koirastasi, ota yhteyttä kasvattajaan tai rotujärjestön ns. rescue-ihmisiin. Koirallesi pyritään löytämään uusi koti. Venakko sopeutuu yleensä hyvin uuteen kotiin, kunhan se tietää, että sitä rakastetaan ja siitä pidetään hyvää huolta. Yleensäkin kannattaa pitää yhteyttä kasvattajaan jatkuvasti. Todennäköisesti kasvattaja neuvoo kaikissa koiraasi koskevissa kysymyksissä ja on kiinnostunut kuulemaan kasvattinsa kuulumisista. Hän myös pystyy kokemuksensa avulla neuvomaan mahdollisissa ongelmatilanteissa.

 

Kärsivällisyys

Venäjänvinttikoiran pentu on usein muita rotuja varovaisempi, mikä on syytä pitää mielessä aina. Venakko voi helposti pistää stopit keskelle katua tai hissiinmenon aikana, mutta pienellä suostutte-lulla ja kärsivällisyydellä saa ihmeitä aikaan. Mitä nuorempana totuttaa koiraa linja-autoihin, juniin, hisseihin jne. sen vähemmällä pääsee myöhemmin. Ei ole hyvä, jos pentu joutuu jäämään heti pitkäksi aikaa yksin, siksi omistajalla tulisi olla aikaa totuttaa sitä uuteen ympäristöön. Vähitellen se oppii uuden perheen elämänrytmin. Aluksi kannattaa harjoitella yksinjäämistä lyhyillä, numeroa-tekemättömillä poistumisilla. Mahdollinen eroahdistus ilmenee mm. tuhoamisena ja ulvomisena. Neuvoja ongelman ratkaisemiseksi saa kasvattajalta, eläinlääkäriltä ja koirankouluttajilta. Pentua kasvatetaan talon tavoille johdonmukaisella ja rakastavalla kädellä. Kehumiset ja palkitsemiset saavat sen yrittämään parhaansa. Jos jokin vahinko sattuu, pentua tulee torua heti eikä myöhemmin. Pentu ei enää myöhemmin ymmärrä minkä vuoksi sitä rankaistaan. Iltaisin venakkopentu helposti riehaantuu ja juoksee ympäri asuntoa. Tällöin sen voi antaa jonkin aikaa leikkiä, minkä jälkeen sen voi ottaa syliin ja rauhoittaa, jolloin se pian nukahtaa. Yöllä ei pennun kanssa tarvitse seurustella, sekin tarvitsee lepoa.

 

 

Oikeudenmukaisuus ja johdonmukaisuus:

Mikä on kiellettyä, on aina kiellettyä. Kasvatuksen tulee olla määrätietoista. Pennulle ei saa aiheuttaa traumoja tai käytösongelmia liian kovakouraisella (fyysisellä tai psyykkisellä) käsittelyllä.

Rankaisu: Koiraa ei saa lyödä! Jos tarvitsee kurittaa, otetaan niskasta kiinni ja ravistetaan kevyesti sekä ”keskustellaan” kasvotusten pennun päätä käsien välissä pitäen.

 

Makuupaikka: Pennulle tulee osoittaa oma makuupaikka, joka on rauhallinen soppi makuualustoi-neen. Se viihtyy hyvin omassa ”nojatuolissaan,” mutta myös omistajansa sängyssä, jos sallittu (mikä on kerran sallittu, on aina sallittu). Pentu tarvitsee paljon lepoa ja omalla makuupaikallaan se tuntee olonsa turvalliseksi. Lasten ei pidä sallia häiritä ja ”retuuttaa” sitä kesken unien tai ruuan.

 

 

Siisteyden opetus:

Pieneltä pennulta ei voida heti vaatia sisäsiisteyttä. Kun pentu saa ruokansa aina samaan aikaan, on siisteyden opetus helpompaa. Pennulla on aina hätä, kun se herää, on syönyt tai on riehunut leikkiessään. Tällöin on viisainta joko viedä se ulos tai nostaa sanomalehdelle. Jos pentu on oppinut tekemään tarpeensa sanomalehdelle, se yleensä etsii uudestakin kodista jonkin tietyn paikan, usein läheltä ulko-ovea, minne se käy pissalla, ja sinne kannattaa aluksi laittaa lehtiä. Kun asiat on toimitettu luvalliselle paikalle, pentua tulee kehua. Kun huomaat pennun hakeutuvan lehdelle, voitkin viedä sen ulos ja kehua, kun se saa tarpeensa tehtyä sinne. Näin pentu oppii pian pyytämään ulos ja tekemään tarpeensa sinne. Muistathan ainakin taajama-alueilla kerätä koirasi ulosteet pois kadun varrelta!

 

Ruoka-ajat ja ruuat. Pennulla tulisi olla säännölliset ruoka-ajat. Pentu syö 3-4 kertaa päivässä, vähitellen ateriakertoja vähennetään. Aikuinen koira syö 1-2 kertaa päivässä. Kun pentu tulee uuteen kotiin, olisi hyvä, jos se saisi aluksi samanlaista ruokaa, mihin se on tottunut syntymäkodis-saan. Venäjänvinttikoira on iso aikuisena. Pentu kasvaa nopeasti, ja väärällä ruokinnalla voi saada pahaa jälkeä aikaiseksi koiran ollessa vielä kasvuvaiheessa. Siksi on erittäin suositeltavaa, että uusi venakkoharrastaja olisi tiiviisti yhteydessä kasvattajaan ruokinnan suhteen, jotta vältyttäisiin kasvuhäiriöiltä. Kasvuvaihe kestää noin kaksi vuotta. Ravinnon laatu on tärkeämpää kuin sen määrä, joka suhteutetaan energiankulutukseen. Kiellettyjä ruokia ovat kypsennetyt linnun, lampaan ja sianluut, paksut rustot, suuret kurkkutorvet, sokeri, makeiset ja suklaa.

Kuivamuonia on monenlaisia. Kannattaa ehdottomasti lukea tuoteseloste, mistä saa selville ruuan sisällön. Suurikokoisiksi kasvaville koirille on olemassa omia penturuokia, joissa esim.

Kosteus n.10%

Valkuaisaine pennuille 25 %

A-vit. 5000-10.000ky/kg

D-vit. 500-1000ky

Kalcium 1.0.-1.2 %

Fosfori 0.9-1.0%

Muidenkin koiranruokien valikoima on runsas (lue aina tuoteseloste). Annokseen voidaan lisätä esim. piimää, raejuustoa, keitettyä munaa, mutta tärkeintä on seurata pennun yleiskuntoa ja kasvua, ja tarvittaessa muuttaa ruokavaliota. Koirat ovat yksilöitä erilaisine aineenvaihduntoineen. Ruokavalio tulee aina toteuttaa juuri oman pennun tarpeisiin sopivaksi.

 

 

 

Koulutus: Koira on rasitus omistajalleen, ellei hän pysty sitä hallitsemaan. Rauhallista hihnassa kulkemista kannattaa opetella jo pienestä pennusta alkaen. Koira ei saa vetää ja liikenteen seassa on parempi, että koira seuraa taluttajaansa vasemmalla puolella. Mikäli koira vetää tai ei seuraa, pysähdytään ja odotetaan, että koira ottaa katsekontaktin, jonka jälkeen lähdetään eteenpäin ja sanotaan esim. ”seuraa” tai muu käsky. Koiraa tulee muistaa kiittää hyvästä käyttäytymisestä joka kerta. Tarvittaessa hankitaan kiristyspanta tai jopa kuonopanta. Oikeantyyppiset valjaat ovat hyvä vaihtoehto kaulapannalle, koska ne suojelevat kaularankaa äkillisen vetämisen aiheuttamalta rasitukselta. Koirakoulut ovat erinomaisia; nuoresta koirasta kehittyy sosiaalisesti taitava ollessaan tekemisessä sekä muiden koirien että ihmisten kanssa.

 

Ulkoilu: Säännöllinen ulkoilu vähintään kolme kertaa päivässä on tärkeätä. Meillä kaikilla ei ole omakotitaloa pihoineen. On muistettava, että venäjänvinttikoira on aikuisena suurikokoinen koira, jolla on voimakas metsästysvietti, minkä vuoksi se ei sovi lasten tai voimattomien ikäihmisten ulkoilutettavaksi. Venäjänvinttikoiraa ei pidä milloinkaan päästää irti alueella, missä se saattaa jäädä auton alle tai juosta heikoille jäille. Tapaturma on nuoren koiran valitettavan tavallinen kuolinsyy. Venakko ei kuule, vaikka olisi kuinka koulutettu, jos jänis, kissa tai orava laukaisee ajovietin. Samanikäisten ja -kokoisten koirien kanssa telmiminen koiratarhassa on siitä todella hauskaa ja samalla lihaksisto vahvistuu ja koordinaatiokyky paranee huomattavasti. Remmilenkit ovat myös sen kehitykselle tärkeitä, mutta tällöin toisen koiran kohtaamista pitää opettaa ja sen onnistuessa on muistettava palkitseminen.

 

 

TERVEYS: Nuori venäjänvinttikoira ei saa olla lihava eikä laiha. Kylkiluiden tulisi tuntua nuorella koiralla. Mikäli pentukoira alkaa käyttäytyä poikkeavasti; oireina ruokahaluttomuus, väsymys, valittelu, ripuli, oksentelu, kutina tms. ota yhteys kasvattajaan tai suoraan eläinlääkäriin.

 

Rokotus: Ensimmäinen rokotus annetaan 12 viikon iässä, jolloin emältä saadut vasta-aineet ovat hävinneet. Kolmois- tai nelosrokote sisältää rokotteet penikkatautia, tarttuvaa maksatulehdusta ja parvoripulia vastaan, nelosrokotteessa lisäksi komponentti viruskennelyskää vastaan. Valittu rokote uusitaan kuukauden kuluttua. Kolmas yhdistelmärokote annetaan vuoden kuluttua ja sen jälkeen se uusitaan kolmen vuoden välein. Jos halutaan pitää parainfluenssasuojaa (viruskennelyskä) voimassa, annetaan se vuoden välein. Rabiesrokote pidetään erillään muista rokotuskerroista. Se annetaan neljän kuukauden ikäisenä ja uusitaan vuoden kuluttua. Tämän jälkeen se on uusittava kahden vuoden välein.Tunnistusmerkintä ja rabies-rokote ovat ehtona EU-passiin (lemmikkieläin-passi), jota ei voi siis saada ensimmäisen rokotuksen yhteydessä 12-viikkoisena.

Eläinlääkäri merkitsee rokotukset koirapassiin ja myös rekisterikirjaan, joka on pitänyt saada kasvattajalta. Jos matkustaa koiransa kanssa ulkomaille, täytyy ottaa selville kohdemaan rokotusmääräykset ts. kyseisen maan maahantuonti- ja sieltä Suomeen paluumääräyksistä. Maa- ja metsätalousministeriö, Kennelliitto ja ulkomaiset lähetystöt antavat ajankohtaista tietoa näistä määräyksistä. Hyvä tietolähde on internet; www.evira.fi

 

Lämmönmittaus: Opettele mittaamaan koirasi ruumiinlämpö, koska eläinlääkäri kysyy yleensä ensimmäisenä sitä koiran sairastuessa. Koiran normaali ruumiinlämpö on 38,5 astetta peräsuolesta mitattuna. Rasvattu kuumemittari työnnetään peräsuoleen noin 1-3 cm syvälle ja pidetään vähintään 4 minuuttia. Koiran saa rauhoittumaan rapsuttamalla korvan takaa mittauksen aikana.

 

Kasvukyhmyt: Kasvavalla pennulla on kasvukyhmyjä nivelten läheisyydessä. Selvimmin ne näkyvät eturaajoissa ja helminauhana kylkiluissa, mutta pennun kasvaessa ne häviävät vähitellen. Raajojen suoruutta kannattaa seurata tiiviisti pennun kasvun aikana. Jos raajat ovat suorat eivätkä ranteet painuneet, kaikki on hyvin. Epäselvissä tapauksissa kannattaa neuvotella eläinlääkärin ja kasvattajan kanssa.

 

 

Madot: Sisäloiset haittaavat ravintoaineiden imeytymistä ja näin heikentävät koiran yleiskuntoa.

Ne ovat siis erityisen haitallisia juuri pentukoiralle. Periaatteessa jokainen narttu voi kantaa suolinkaista ja osa nartuista erittää itsekin suolinkaisen munia ulosteeseen. Narttu, joka on kerran saanut suolinkaistartunnan, siirtää tartunnan joka ainoaan syntyvään pentueeseensa. Kantavalle nartulle on todennäköisesti annettu matolääkitys ennen synnytystä. Suolinkaistartunnan saaneet pennut erittävät valtavia määriä suolinkaisen munia ulosteessaan. Pennuille annetaan loishäätö-lääkitys kasvattajan luona 2-3 viikon iässä ja 5, 7 ja 9 viikon iässä. Lisäksi ne on madotettava ennen rokotusta. Suolinkaisen elinkierto pennuissa loppuu 3-4 elinkuukauden paikkeilla, jolloin lois-häätöjen määrä voidaan vähentää aikuisen koiran tasolle eli 2-4 käsittelyyn vuodessa. Matoja on monenlaisia suolinkaisten lisäksi, samoin niihin tehoavia lääkkeitä. Apteekissa neuvotaan mielellään lääkkeiden tehoista eri loisiin ja annostuksesta.

 

Ulkoloiset: Koirissa esiintyy tavallisimmin täitä, kirppuja tai punkkeja. Kun koira raapii intensiivi-sesti itseään, on syytä tutkia koiran turkki tarkasti (harvoin kyseessä on allergia). Täin voi havaita paljain silmin eivätkä ne tartu ihmiseen. Täiden häätöön saa lääkkeitä eläinlääkäriltä ja apteekista ilman reseptiä. Koira pestään ja harjataan kunnolla. Samoin sen makuualustat pestään ja laitetaan kuivumaan kuumaan saunaan. Täitartunnasta on kerrottava myös koirasi kanssa tekemisissä olleiden koirien omistajille. Muita kutinaa aiheuttavia loisia ovat mm. hilsepunkki ja kettukapi, joita on vaikeaa havaita paljain silmin.

Punkit tarttuvat koiraan helposti. Ne saa helposti poistettua yksittäin punkkipihdeillä tai -kynällä. Etukäteen punkkeja voi torjua apteekeista saatavilla, iholle levitettävillä torjunta-aineilla tai sitten voidaan käyttää punkkipantaa vaikka koko punkkikauden. Torjunta-aineet eivät sovi kaikille koirille, joten noudata aina käyttöohjeita ja tarkkaile koirasi vointia niitä käyttäessäsi.

 

Ampiaise t: Yksittäiset ampiaisen pistot saavat aikaiseksi ohimenevän turvotuksen. Mikäli koira joutuu ampiaisparven pistettäväksi tai pistokohta on esimerkiksi suussa, jolloin turvotus tukkii hengitystiet, on tarpeen ottaa yhteys eläinlääkäriin. Kyypakkaus on hyvä ensiapu, mikäli koira pystyy nielemään tabletit (kokonaisina tai murskattuina vesitilkkaan). 10-20 kg koiralle 2 tbl ja yli 20 kg koiralle 3 tbl kerta-annoksena.

 

Käärmeet: Kyykäärmeen pisto on myrkyllinen. Kuonoon ja kaulaan saatu pisto voi tukehduttaa koiran. Kyypakkauksen merkitys on vähäinen, käänny aina eläinlääkärin puoleen.

 

Silmät: Nuorilla koirilla on usein ”rähmää” silmissään. Hiekka ja kaikenlaiset ötökät voivat aiheuttaa silmän sidekalvontulehduksia. Rähmä puhdistetaan puhtaalla vedellä. Jos sidekalvo on punoittava tai koira aristaa silmää/silmiä, ota yhteys eläinlääkäriin.

 

Korvat: Korvat kannattaa tarkistaa säännöllisesti. Korvalehti ja korvakäytävän näkyvä osa puhdistetaan pumpulilla tai pehmeällä paperilla sekä korvien puhdistukseen saatavilla liuoksilla. Älä työnnä pumpulipuikkoa tms. syvälle korvakäytävään! Korvan punertava iho, erite, paha haju tai koiran kulku pää kallellaan ovat varmoja korvatulehduksen merkkejä: ota yhteys eläinlääkäriin. Älä anna koiran raapia tulehtuneita korviaan.

 

Hampaat: Venäjänvinttikoiralla on leikkaava purenta, mutta tasapurenta on myös hyväksytty. Virheellisiä purentoja ovat alapurenta ja yläpurenta, jonka voi havaita pennulla leukojen kasvaessa eri tahtia, mutta se voi korjaantua. Koiralla on 42 hammasta, pennulla maitohampaita vähemmän. Hampaat alkavat vaihtua 3 kk:n iässä. Pentu kaluaa kaikkea mahdollista, huolehdi siis, että sillä on aina sallittuja puruleluja ulottuvillaan. Hampaiden vaihtuminen helpottuu, kun pentu saa työstää niitä leluihin. Hampaiden vaihtumisen aikoihin saattaa olla tilapäistä ruokahaluttomuutta, mutta se ei yleensä kestä kauaa. Ensin irtoavat etuhampaat. Kulmahampaiden vaihtumista on seurattava, sillä maitokulmahammas ei aina irtoa ennen uuden puhkeamista. Purenta saattaa vääristyä jos rautaham-paille ei ole tilaa maitohampaiden vuoksi. Jos tältä näyttää, eläinlääkäri arvioi milloin maitohammas tulee irrottaa, jotta purenta voisi vielä oieta. Puruluut, ydinluut, siankorvat yms. ovat tehokas ja mieluisa tapa hammaskiven ennaltaehkäisyyn, mutta pentu kannattaa totuttaa myös hampaiden pesuun. Koirille on saatavilla ergonomisia hammasharjoja ja omia makuhammastahnoja. Fluorihammastahnaa ei pidä käyttää koiralle.

 

 

 

Kynnet: Kynnet on pidettävä lyhyinä ja leikattava kerran viikossa. Opeta pentu kynsienleikkuuseen leikkaamalla usein ja aina vähän kerrallaan, jotta ei aiheuteta kipua ja mahdollisesti saada aikaiseksi runsasta verenvuotoa kynnen päästä.

 

Lämpöhalvaus: Koiraa ei saa jättää autoon aurinkoisena päivänä ja kesällä. Myös pitkät auto-matkat kesähelteellä voivat olla vaarallisia, ellei pidetä riittäviä taukoja tai autossa ei ole ilmastointia. Ulkonäyttelyihin on varattava aurinkosuojat. Lämpöhalvauksen vaara on suuri myös juoksukilpailuiden yhteydessä, ellei siihen varauduta kunnolla ja viilennetä koiraa. Myös juomavettä on varattava riittävästi. Lämpöhalvauksen oireita ovat: koira on haluton, levoton, väsynyt, veltto ja lopuksi tajuton ja sen ruumiinlämpö on noussut. Ensiapu on tärkeää: koira viedään viileään paikkaan, turkki kastellaan, asetetaan märkä pyyheliina koiran päälle, pyyhettä kastellaan toistuvasti ja laitetaan jäitä koiran päälaelle ja kaulalle, hakeudutaan eläinlääkärin vastaanotolle.

 

Myrkytys: Syksyllä voi puutarhoissa ja rakennusten alla olla sijoitettuna jyrsijämyrkkyjä, samoin kaupungeissa voi olla meneillään rottasota. Laki määrää varoitusmerkeistä ja myrkyt on sijoitettava niin, etteivät lemmikit pääse niihin käsiksi. Jos epäillään koiran saaneen rotanmyrkkyä, on kiireellisesti otettava yhteys eläinlääkäriin. Myrkytysoireet saattavat ilmaantua vasta viikonkin kuluttua altistumisesta aiheuttaen veren hyytymishäiriön. Myrkytetyn koiran limakalvot ovat valkoiset. On myös muistettava, että monet huonekasvit ovat myrkyllisiä. Tarkkaile, ettei pentusi syö ulkoillessaan esim. sieniä tai muutakaan, mistä et tiedä, mitä se on. Myös suklaa, xylitoli, alkoholi, tupakka, raaka hiivataikina, rusinat/viinirypäleet ja sipuli ovat vaarallista syötävää koiralle, älä jätä niitä pennun ulottuville.

 

 

Tapaturmat: Pennut ovat alttiita pikku haavereille. Pienet pinnalliset haavat voi puhdistaa, desinfi-oida ja suojata kotona, mutta isot haavat sekä anturahaavat on syytä näyttää eläinlääkärille. Pisto- ja puremahaavat ovat kaikkein ikävimpiä, koska ne voivat muodostaa paiseita ja aiheuttaa verenmyr-kytyksen. Infektoituneita haavoja tulee hoitaa suihkuttamalla kahdesti päivässä. Älä anna koiran nuolla haavojaan, koska se häiritsee paranemista. Estä nuoleminen kaulurilla, sukilla tai T-paidalla

 

Taluttimet, pannat ym. varusteet: Hanki melko pitkä ja vahva nahkainen tai nyloninen talutin, jossa on kunnon lukko. Nyloninen tosin saattaa polttaa paljaita käsiä koiran vetäessä.

Aluksi pennulle riittää pieni, pehmeä panta. Vinttikoirille on saatavissa oma edestä leveämpi pantamallinsa. Kiristyspantoja on täys- ja puolikiristäviä. Kiristyspanta on sopivan mittainen, kun se ei mene aivan kiinni. Nahkainen puolikiristävä vinttikoirapanta on hyvä nuoren koiran koulutukseen. Valjaita on hyvin erilaisia . Pennulle voi hankkia sopivat säädettävät valjaat asiantuntevan myyjän avustuksella. Kiinnitä huomiota, että pennun on helppo liikkua valjaissaan, ne pysyvät paikoillaan eivätkä hankaa mistään. Kuonokoppa hankitaan sitten myöhemmin, kun on jo aloitettu juoksuharjoitukset.

 

Lelut: Kiinnitä huomiota, että pennun lelut ovat sille turvallisia. Vuodasta valmistetut puruluut ovat täysin syötäviä leluja. Possunkorvat ovat mieluisia, mutta niiden laatu voi vaihdella. Kaikkien koirien vatsat eivät kestä puruluita tai possunkorvia. Rouhepurut ikun voi antaa illallisen jälkeen. Lelujen ja puruluiden valinnassa on tärkeää, ettei niistä voi saada irti suolistoa tukkivia osia.

Porkkanat ovat mukavaa pureskeltavaa. Vanhat maitopurkit, joiden sisällä on esim. kuivamuonaa voi antaa hajotettavaksi ja revittäväksi. Mieluisa on myös aktivointipallo, jonka sisältä tipahtaa herkkupala silloin tällöin pennun sitä pyöritellessä. Monet borzoipennut rakastavat myös tyynyjä ja pehmoleluja, joita voi retuuttaa ja ”tappaa”, tarkista ettei pentu niele niistäkään osia, mikäli saa ne rikkirevittyä. Rikkinäiset lelut tulee heti poistaa pennun ulottuvilta.

 

 

Turkin hoito: Pentu totutetaan harjaukseen. Sopivia harjoja ja erilaisia kampoja ja muita turkinhoitovälineitä löytyy eläintarvikekaupoista.

Venäjänvinttikoira pestään turkin laatuun sopivalla shampoolla ja pesun yhteydessä käytetään hoitoaineita maltillisesti. Kuivaus tapahtuu harjaamalla ja tarvittaessa hiustenkuivaajalla, johon pentu kannattaa totuttaa jo pienenä. Aikuisen venäjänvinttikoiran, varsinkin uroksen, turkki on runsas ja paksu, jolloin sen kuivuminen kestää kauan. Kostea turkki hautoo ihoa eikä myöskään ulkona suojaa tuulelta ja kylmältä. Puhaltimen käyttö nopeuttaa kuivausta huomattavasti. Harjausta ja takkujen selvittelyä ei saa antaa periksi milloinkaan. Takkuja tulee helposti korvien taakse, eturintaan ja takaraajoihin. Turkki voi pahasti huopaantua aikuisena varsinkin uroksilla, ellei sitä hoideta säännöllisesti. Etenkin karvanlähdön aikaan on syytä harjata tavallistakin useammin, jotta takkuja ja huopaantumisia ei tulisi. Jos turkki on silkkistä, se on hyvässä kunnossa.

 

Näyttelyt:

Koiranäyttelyt ovat suosittu harrastusmuoto. Niissä arvioidaan koiran rakennetta, ulkonäköä ja liikkeitä. Koiran ei tarvitse osata mitään temppuja, vain seistä rauhallisesti paikallaan, ravata ohjaajan vasemmalla puolella ja antaa tuomarin kosketella itseään sekä katsoa hampaat. Varsinkin paikallaan seisomista ja hampaiden tarkistusta kannattaa harjoitella pienestä pitäen, niitä taitoja tarvitaan myös koiran jokapäiväisessä elämässä. Purennan tarkistamista kannattaa harjoitella seuraavasti: ensin koiran suu on kiinni, ylä- ja alahuulia levitetään sormilla, että purenta näkyy. Kun hampaat lasketaan, avataan kuono ja näytetään kumpikin sivu erikseen. Jos koiran purentaa ei voi tarkistaa, koiraa ei voi palkita. Tuomari tarkistaa uroksilta kivekset. Pyydä kotona käyviä vieraita tunnustelemaan pentua kauttaaltaan ja katsomaan myös koiran suuhun, jotta pentu oppii pitämään sitä aivan normaalina.

 

 

Lisätietoa näyttelyistä saa netistä www.kennelliitto.fi

 

Kaikissa näyttelyissä on jonkinlaista kilpailuhenkeä. On kuitenkin alusta lähtien tärkeää, että sekä koira että omistaja pitävät näyttelyitä mukavina tapahtumina. Sijoitukset voivat olla nuorella koiralla vaihtelevia. Nartut ovat valmiita 3-vuotiaina ja urokset ehkä vasta 5-vuotiaina.

 

Match-show on epävirallinen koiranäyttely, jossa eri rotuiset ja myös monirotuiset koirat kilpailevat keskenään. Ne ovat myös hyvää harjoitusta oikeita näyttelyitä varten. Ne ovat leikkimielisiä, mutta siellä oppii koiran käsittelyn ja hampaiden näyttämisen. Niiden järjestämisestä ilmoitellaan yleensä paikallislehdessä ja eläintarvikeliikkeiden ja kauppojen ilmoitustauluilla.

 

Pentunäyttelyt ovat myös hauskoja tapatumia. Siellä opitaan esiintymään (myös omistaja). Näyttelyyn tulee ottaa mukaan rekisterikirja, rokotustodistus (myös match-show) ja näyttelytalutin. Kasvattaja opastaa mielellään näyttelyynmenijöitä.

 

 

Juoksukilpailut:

Venäjänvinttikoira on metsästyskoira kotimaassaan Venäjällä. Täällä Suomessa harrastamme sen kanssa rata- ja maastojuoksukilpailuja, muuten se on seurakoira.

Pennun voi opettaa jo nuorena vieheen perään. Pienenä se leikkii luonnostaan erilaisilla leluilla, jolloin sitä voi kannustaa juoksemaan lelujen perässä ja retuuttamaan niitä, myös vetoleikit vahvistavat saalistusviettiä. Puolivuotiasta pentua voi harjoittaa käsivieheellä ja vuoden ikäinen voi osallistua eri yhdistysten järjestämiin harjoituksiin. Varsinaisiin kilpailuihin se saa osallistua 18 kuukautta täytettyään.

 

Radalla juostaan 2-6 koiran ryhmissä. Lähtökoppiin tottuminen voi olla nuorelle koiralle vaikeaa. Siihen kannattaa uhrata aikaa ja vaivaa. Neuvoja ja apua saa koirakerhon muilta ihmisiltä. Pentukaan ei saa koskaan leikkiä juoksuradalla, sillä se on vain kilpailemista varten. Nuorille koirille järjestetään radoilla omia harjoituspäiviä, jolloin ne saavat rauhassa harjoitella esim. kopitusta. Maastokilpailuissa juostaan pareittain eikä niissä käytetä koppilähtöjä. Sekä rata- että maastokisoihin osallistuakseen tarvitsee koiralle anoa juoksukirjat erikseen kumpaankin. Muita kisavarusteita ovat kuonokoppa ja juoksumantteli.

 

 

Liitot ja kerhot:

 

SKL / Suomen Kennelliitto on koko Suomen koiraharrastuksen keskusjärjestö. Jäsenlehti KOIRAMME ilmestyy kuukausittain. http://www.kennelliitto.fi

 

SBK / Suomen Borzoiklubiry on venäjänvinttikoirien rotujärjestö. Jäsenlehti BORZOI ilmestyy neljästi vuodessa. Yhteystiedot: http://www.borzoiklubi.net

 

SVKL / Suomen Vinttikoiraliitto on vinttikoirakerhojen keskusjärjestö. Jos juoksuttaa koiraansa rata- ja maastokilpailuissa on hankittava rata- ja maastojuoksukirjat sen kautta.

http://www.suomenvinttikoiraliitto.fi

 

 

 

Paikalliskerhoja on useita, esim.

HVK Helsingin Vinttikoirakerho ry

K-SVKK Keski-Suomen Vinttikoirakerho ry

LVKH Lakeuden Vinttikoiraharrastajat ry

LL Luhti-Laukkaajat ry

LV Lännen Vinttikoirat ry
MiViks Mikkelin Vinttikoiraseura ry

OSVKH Oulun Seudun Vinttikoiraharrastajat ry

PVK Pirkanmaan Vinttikoirakerho ry
SSVK Salpausselän Vinttikoirakerho ry

SSVH Savon Seudun Vinttikoiraharrastajat ry