Terveys

Suomen venäjänvinttikoira vaikuttaa terveeltä rodulta; naarmuja ja revähtymiä – joskus kyllä luunmurtumiakin – hoidellaan, sillä rotu on onnettomuusaltis. Vakavia ja todennäköisesti perinnöllisiä ongelmia myös epäilemättä on (esimerkiksi rytmihäiriökuolemat; vatsalaukun laajentuma/kiertymäalttius; DM; luusyöpä), vaikka ei lukumääräisesti runsaina. Kattava, systemaattinen tiedon keruu ja tilastoiminen, myös terveiden yksilöiden kirjaaminen, antaisi käsityksen todellisesta tilanteesta.

Jos rakas koiraperheenjäsen menehtyy, seuraa siitä suuri suru ja sitten kysymyksiä, ”mikä sille tuli?”, erityisesti äkillisen menetyksen kohdalla. Ja vaikka olisikin aikaa miettiä ja tutkia tai jos apua ei löydy, kysyy kuitenkin ”olisiko jotain ollut tehtävissä?”, ”teinkö jotain väärin?”. Selvältäkin vaikuttavan sairauden takana voi olla jotain muuta. Sydämen vajaatoiminnan taustalla esimerkiksi hypotyreoosi; vatsalaukun laajentuma voi johtua vatsakatarrista tai maksa/haimaongelmista; kroonisen ripulin syynä kaikki edelliset ja kaikkien taustalla kasvaimet. Koko diagnoosi saadaan tutkimalla kuolinsyy.

Kertyneestä tiedosta voidaan päätellä tietyn sairauden merkitys rodussa sekä tarve sen karsimiseksi. Lopuksi kaikki tieto yhdessä ehkä mahdollistaakin sen. Diagnosointimenetelmät elämän aikana ovat koko ajan parantuneet ja tietoa sairauksista tulee lisää. Perinnöllisyyden osuuden selvittäminen sairauden ilmenemisessä on lähes ensisijaista: varmat diagnoosit, tilastot ja perinnöllisyystutkimukset (sukutauluihin merkityt tapaukset, geenitutkimukset) valaisevat vähitellen sitä. Jonain päivänä suojelemme syntyvää uutta borzoisukupolvea joiltakin sairauksilta testaamalla sen vanhemmat verinäyttein, ultraäänitutkimuksin tai kenties uusienkin menetelmien avulla.